Pitkä, kylmä ja kaikin puolin rasittava talvi on takana. Istun tutulla penkillä surfkeskuksella tuijottaen ulos ikkunasta. Pohjoistuuli on saanut puhallettua pilvet kauemmas ja aurinko paistaa jälleen. Suunnittelen vesille lähtöä, mutta yksin ei huvita mennä tuonne kaatuilemaan. Saavuin Yyteriin keskiviikkona, suoraan lääkiksen pääsykokeesta Tampereelta. Koko talven jatkunut stressi ja ahdistus on vaikea saada loppumaan, vaikka koe onkin ohi. Surffaamaan en ole täällä juuri päässyt tuulettomuuden takia. Tänään tilanne on toinen, onneksi. 

Lahdessa availimme kauden joskus ennen vappua, ja siitä lähtien kävin vesillä melkein joka päivä. Keväisin veden ja maan lämpötilaero tekee tuulta usein. Järvivesi on lämmennyt nopeasti, ja täällä matalalla Yyterinlahdellakin vesi on yllättävän "lämmintä". Muutama päivä meni, että sain hyvän tuntuman surffaukseen, ja olin siinä pisteessä mihin viime syksynä jäin. Tänä kautena ykköstavoite on kilpauran aloittaminen. Varusteasioita oon kevään mittaan yrittänyt hoitaa kuntoon.

Aamulenkki on hyvä hetki observoida tulevia päivän surffiolosuhteita

Yksi takaisku tuli alkuvuodesta, kun polvi hajosi. Sen kanssa oon käynyt muutamalla eri lääkärillä, röntgenissä, magneetissa, verikokeissa.... Kohta pääsen tähystysleikkaukseen, missä tuo typerä lihas- jänne- nivelkasa laitetaan kuosiin. Ja tämä kaikki vain lihasrepeämän ja eturistisiteen venähdyksen takia. Tulevana lääkärinä olen tietty hoitoprosessista äärimmäisen kiinnostunut, mutta mietin, kuin vitusti tämä kaikki maksaa kunnalle... Polvikipu on rajoittanut treenaamista, mutta kyllä tuo surffihommissa mukana kulkee. Ja adrenaliini hävittää kivun tunteen! Nerokasta!

Viikonloppu meni mukavassa seurassa, kun lauantain kohtuullinen keli houkutteli mestoille paljon vanhoja tuttuja. Lisäksi meillä oli surffiohjaajakoulutus, mikä toi entisestään hyväntuulista porukkaa Yyteriin. Nyt Rucca viettää muutaman päivän kotonaan ennenkuin menee Lahteen kesätöihin, ja elokuuksi tänne Yyteriin. Epe taas on Yyterissä kesä- heinäkuun hommissa, ja loppukesä varmaan menee treenatessa ja rahoja tuhlaillessa. Vitsi vitsi, ei mulla mitään rahaa ole.   

Valmis- sienikeittokin muuttuu ihmisravinnoksi, kun paistaa suppilovahveroita ja pekonia sinne sekaan. Nam!