Ruccan muuttoseremoniat ovat laittaneet blogin kirjottelun ja surffauksen hetken ajaksi pannaan. Varsinainen seremonia olikin.. Muuttoavuksi lupautuneet Sanna ja Mikko eivät tienneet mikä heitä odotti. Tähän väliin täytyy vielä huokaista helpotuksesta, että yksi ei-surffaava Sanna oli messissä. Kaksi sähläävää surffaria eivät olisi 90-prosentin todennäköisyydellä selviytyneet perille suuremmitta komplikaatioitta. Näyttäisi tuo huolettomuus olevan yksi surffarin perusominaisuus. Täytyy nyt siis varoittaa uusia lajista kiinnostuneita!

Surffareilla on omat kummalliset tavat ja tottumukset

Yyterin sessioiden jälkeen oli hurjat yksi päivää aikaa pakata koko omaisuus ja toinen päivä aikaa saada muuttokuorma Rucca mukaan lukien perille Lahdesta Kuopioon. Hieman haikeana sitä pakkailtiin. Kyllä ehti jo ikävä moneen kertaan iskeä. 

Meidän suuresti hyväksikäyttämä ja ihailema Teemu oli kiltisti luvannut lainata Maksalaatikoksi ristittyä surffipakuaan. Varsinainen surffipaku se olikin! Kivasti vähän rempsallaan, uskomattomat tykki-kajarit sekä pikkuinen kattoluukku vaikkapa pössyttelyyn. Tämä oli myös lepposa kaveri. Ei tykkää kulkea 80 km/h kovempaa vauhtia, alkaa muuten huutamaan korvia särkevästi. Noh, mikäs sen mukavampaa kuin körötellä musiikin tahdissa 250 kilometria. Mikko ja Sanna joutuivat vielä köröttelemään toisen samanlaisen pätkän samana yönä takaisin.. 

Muuttopäivä ei alkanut kovin lupaavasti. Esimmäisen tunnin aikana lappuliisa oli tuonut lahjan. Kuinka huomaavaista. Suunnitelma oli kyllä hyvä. Sannan olisi pitänyt ajaa Maksalaatikko (tuttaville Maksa) Ruccan oven eteen ja siinä oltaisiin kivasti pakkailtu auto. Koulupäivä kuitenkin venähti ja paniikki iski. Mikko oli vaivalloisen suostuttelun jälkeen päättänyt hyväksyä tarjouksen ajaa Kuopioon ja takaisin työpäivän jälkeen. Heti kello kolme. Hädissään Rucca soitti toiselle kaverille, joka sankarillisesti syöksyi apuun. Maksa osoittautui naisen painajaiseksi. Puolestatoista paniikki-kilometristä selvittiin onneksi hengissä! Huh. Olisimme vielä kuskin lisäksi tarvinneet insinöörin palveluksia, sillä pakkaus-logiikkamme osoittautui hieman epäkäytännölliseksi. Takaluukun avaus aiheutti maailman-tärkeimpien-kosmetiikka -purnukoitten syöksytulvan heti pyörän hyökkäyksen jälkeen. Heh. Myöhemmin meitä oli jo kolme naista Maksan kimpussa. Siitä ei hyvä seuraa! Kävimme kotirantamme LWC:n kopista hakemassa Ruccan surffikamat ja Maksa päätti ilmoittaa käsijarrun päälle jäämisestä oikein pahanhajuisella lemulla. Käytöstavat ne pitäisi olla autoillakin! Surffi-Mikko oli jo varsin kiukkuinen kahden tunnin myöhästyneestä lähdöstä. Uhkasi jo jättää lähtemättä, mutta tuli sitten onneksi toisiin aatoksiin. "Ruccahan on surffari ja surffarit ovat aina myöhässä." Mikko siinä oikein ilahtuneena laskeskeli viiden aikaan iltapäivällä, että reissuun menisi ainakin yhdeksän tuntia Maksan vauhdilla. Seuraavana aamuna kuitenkin saa nukkua pitkään. 6.40 herätti Mikon kello.

Matkan alussa bensamittari näytti jo lähes nollaa. Hui, äkkiä seuraavalle huoltoasemalle. No mehän ajettiin hienosti ohi. "Hups, oisko tosta pitänyt kääntyä?" Ajattelimme niitä olevan varsin tiuhaan reitin varrella, mutta seuraavaa ei kuulunut eikä näkynyt. Pieniä paniikin hetkiä siinä koimme mittarin valuessa melkein miinuksen puolelle. Harvinaista kyllä, onnea oli matkassa. Huoltoaseman vihdoin eteen ilmestyessä olisi bensavarat riittäneet vielä neljäksi kilometriksi. Hienosti Maksa ymmärsi tilanteen ja kiristi nälkävyötä hytkyessään säästeliäästi eteenpäin. Maha täyteen ja matka jatkui.

Pimeän jo laskeuduttua saavuimme lopulta perille. Ilman Sannan apua suuntavaisdottomat surffarit olisivat ehkäpä vieläkin matkalla. Auton purku sujui odotettua nopeammin. Osa tavaroista tuli aivan itsestään ulos ja takaisin kotoisaan Lahteen haluava Mikko yllätti tehokkudellaan. Super-Mikolla ei kauan nokka tuhissut. Heitti ulos jopa Maksalaatikon yöpaidan (jonkin sorttinen auton suojapehmuste), jota Rucca nyt huolella Kuopiossa säilyttelee. Rucca huomasi perillä osan omaisuudestaan unohtuneen Lahteen. Kuinka tyypillistä. Tai mahdollisesti Maksassa on reikiä.

Sanna ja Mikko häipyivät yön pimeyteen. Rucca aloittaa nyt opinnot Itä-Suomen yliopistossa ravitsemustieteen alalla ja toivoo löytävänsä Kuopion Kallaveestä surffaavia hahmoja sekä hyviä tuulia. Toki toivottaa myös Yyteriin urheilukrapulaiselle Epe-surffirotalle hienoja kelejä.

Nyt on tyydyttävä mielikuvaharjoituksiin -vielä toistaiseksi!