Näin se aamu alkaa: vitusti kahvia, hirssi-quinoa- puuro ja tuuliennusteiden tarkistus. Sitte märkäpuvut päälle ja vesille!

Sunnuntaiaamu- useimmille se tarkoittaa unia pitkälle aamupäivään. Niin mekin luultiin, mutta toisin kävi... Keli vaikutti liian lupaavalle ja haudassa ehtii nukkumaan! Tuplasti normaalia isompi aamupala tuli tarpeeseen, kun tuuli alkoi nousta 10 m/s paremmalle puolelle. Oikea suunta kasaili aaltoja Yyterinlahdelle ja houkutteli paikalle joukon purje- ja leijalautailijoita. Kamoiksi valikoituivat 101-litranen JP ja 5,7 neliön Gun sekä 103l Exocet 4,7 neliön Gaastran kanssa. Ainakin Gun toimi vittumaisen hyvin, ja Epe pääsi nautiskelemaan kovista plaaneista ja hypyistä. Rucca oli erityisen tyytyväinen kamoihinsa. Vaihteleva tuuli loi haasteen, johon mitätön purjevarastomme ei täysin vastannut. Pari purjetta väliltä 4,2m2-5,0m2 olisi tullut tarpeeseen, ja JP oli hiukan raskas ketteryyttä vaativaan aaltopelleilyyn. Jos oltais varoissamme, ei tällaiset varustepuutokset vaivaisi, ja olisimme onnellisia kuin kaljaa lillittelevät banaanikärpäset tai baskeripäiset golffaripapat. Kurjat ruhomme ottivat kivasti damagea niin laudoilta, eviltä kuin mastoiltakin. Huominen päivä tulee olemaan tuskainen, mutta ollaanpahan nöyriä sitten. Valituksen aiheista suurin on muutamana päivänä ollut yksi saatanan ärsyttävä naru, joka "jakaa" uima- ja surffirannan. Täydessä plaanissa ajava surffari näkee kyllä uimarin jos tämä ei ole aivan läpinäkyvä tyyppi, mutta korkeassa aallokossa ja auringon heijastaessa valkoinen mini-poiju naruineen katoaa aika kiitettävästi veden alle - ja vaarallinen katapultti on edessä.

Sinne urpot katoaa- aallokkoon mars!

Nöyriä hahmoja löytynee myös City Maratonin juosseiden joukosta, ja heidän tuskaansa kuvittelemme raastaessamme itseämme yhä uusiin suorituksiin merellä. Tuuliennusteet lupaavat kelien jatkuvan hyvinä, joten treeniä on luvassa. Sietää valmentaja Jaakonsaaren olla ylpeä- Tirkkosen pojat jäävät tällä vauhdilla kauas meidän taaksemme. 

Voi onnen päivää! Pääsimme eroon reggaesta! Vaihdoimme bajanhuuruisen musiikin ekstaasinomaiseen hard styleen! Kyllä 150 bpm kelpaa ainaisen karibia- jammailun jälkeen. Rahahuoletkin ovat mennyttä, kiitos eilisille juhlijoille! Surffiopetus vaihtui pultsarin päivätyöhön, eikä rahan tuloa voi estää!

Muutama tällainen pussillinen ja köyhä surffari kiittää!