Rucca & Epe surffaa 2019-11-17T09:06:53+02:00 Blog Integration Feed Generator https://ruccajaepe.vuodatus.net/ surfepe_rucca https://ruccajaepe.vuodatus.net/ <![CDATA[Haaveilua ja tuulettomuutta]]> Viime viikko oli paska. Maanantaista keskiviikkoon tuuli oikein hyvin, vaikkakin pohjoisesta. Oli siis tosi kylmä, mutta Yyterinlahdella olis päässyt ajelemaan suht tasaisessa vedessä, eikä puuskat järvisurffaria haittaa! No, olin kuitenkin yksin, täällä ei ollut yhtäkään ihmisitä mun lisäkseni kahteen päivään, eli en mennyt vesille. Olin tavallaan nössö, koska hyvät treenikelit meni hukkaan, mutta jos olisin kaukana rannasta paskonut kamat tai itseni, poispääseminen olisi aiheuttanut hienoisia logistisia haasteita. 

 

No, Teemu yleisenä pelastajana saapui paikalle ja ajeli hyvillä mielin kelejä pois. Ja lillitteli kaljaa ja pelas Diabloa. Hauska peli. Kalja on myös hyvää. Mun keskiviikkoaamu meni ylimielisesti parempaa tuulta odotellessa - ennusteiden mukaan päivällä tuulisi paremmin. Niin myös kävi, ja tuuli melko reippaasti 4,7- neliöiselle. Surffaaminen oli perseestä. En ole ikinä pitänyt sitä niin vastenmielisenä.. näpit oli aivan jäässä, eikä yksikään asia tuntunut hauskalta. 

Teoriassa mukava harrastus

 

Torstaina ei tuullut, joten lähdimme hyvissä ajoin Lahteen. Perjantaina Lahdessa olikin oikein hyvä keli, minkä ansiosta vältin veljeni ylioppilasjuhlia edeltäneen hässäkän... Ajettiin itsensä valmentaja Jaakonsaaren kanssa jokunen tunti. Kevään parhaat sessiot. Valmentaja totesi, ettei hänellä ollut mitään jakoa pysyä mun vauhdissa enää. Olin minuutin onnellinen. Huomasin edistyneeni myös diivailussa.. vanhat surffikamat tuntuivat hitailta ja huonoilta käsitellä. Ja keleissäkin on ilmeisesti varaa valita, kun skippasin alkuviikon hyviä kelipäiviä. Pian saan Rautiolta (rautio.fi/sports) itselleni hyvän treenikaverin eli iSonicin. Kun löydän vielä sopivan slalom- purjeen, niin en voi ainakaan valittaa välineiden tasosta. Ka- purje kiinnostais tällä hetkellä eniten (niitä saa Twind.fi - osoitteesta).

 

Epe, valmentaja Jaakonsaari ja vino horisontti (tuore ylioppilas taisi olla humalassa kameran takana)

Tänään palasin Yyteriin pitkän ja puuduttavan matkan jälkeen. Tuntui ihanalta olla kotona ja rauhassa. Keräilin kukkia ja juoksin hyttysiä pakoon, samalla haaveilin omasta talosta Uniluodossa (tai jossain rannikolla), missä voisi kasvattaa kukkia ja pitää kasvimaata. Ja ennen kaikkea mennä takapihalta surffaamaan.

Erehdyin muuten lukemaan propagandaa. http://www.formulawindsurfing.org/news.php?id=2094#7427 Aloin jo elätellä toivoa formulakamoista. Nämä tuuliennusteet pakottavat. Kaltaiseni pygmi plaanaisi varsin kevyessä kelissä, Ruccasta nyt puhumattakaan!!

]]> 2012-06-04T20:41:01+03:00 2019-11-17T09:05:54+02:00 https://ruccajaepe.vuodatus.net/lue/2012/06/haaveilua-ja-tuulettomuutta surfepe_rucca https://ruccajaepe.vuodatus.net/ <![CDATA[Olemme palanneet.]]> Pitkä, kylmä ja kaikin puolin rasittava talvi on takana. Istun tutulla penkillä surfkeskuksella tuijottaen ulos ikkunasta. Pohjoistuuli on saanut puhallettua pilvet kauemmas ja aurinko paistaa jälleen. Suunnittelen vesille lähtöä, mutta yksin ei huvita mennä tuonne kaatuilemaan. Saavuin Yyteriin keskiviikkona, suoraan lääkiksen pääsykokeesta Tampereelta. Koko talven jatkunut stressi ja ahdistus on vaikea saada loppumaan, vaikka koe onkin ohi. Surffaamaan en ole täällä juuri päässyt tuulettomuuden takia. Tänään tilanne on toinen, onneksi. 

Lahdessa availimme kauden joskus ennen vappua, ja siitä lähtien kävin vesillä melkein joka päivä. Keväisin veden ja maan lämpötilaero tekee tuulta usein. Järvivesi on lämmennyt nopeasti, ja täällä matalalla Yyterinlahdellakin vesi on yllättävän "lämmintä". Muutama päivä meni, että sain hyvän tuntuman surffaukseen, ja olin siinä pisteessä mihin viime syksynä jäin. Tänä kautena ykköstavoite on kilpauran aloittaminen. Varusteasioita oon kevään mittaan yrittänyt hoitaa kuntoon.

Aamulenkki on hyvä hetki observoida tulevia päivän surffiolosuhteita

Yksi takaisku tuli alkuvuodesta, kun polvi hajosi. Sen kanssa oon käynyt muutamalla eri lääkärillä, röntgenissä, magneetissa, verikokeissa.... Kohta pääsen tähystysleikkaukseen, missä tuo typerä lihas- jänne- nivelkasa laitetaan kuosiin. Ja tämä kaikki vain lihasrepeämän ja eturistisiteen venähdyksen takia. Tulevana lääkärinä olen tietty hoitoprosessista äärimmäisen kiinnostunut, mutta mietin, kuin vitusti tämä kaikki maksaa kunnalle... Polvikipu on rajoittanut treenaamista, mutta kyllä tuo surffihommissa mukana kulkee. Ja adrenaliini hävittää kivun tunteen! Nerokasta!

 

Viikonloppu meni mukavassa seurassa, kun lauantain kohtuullinen keli houkutteli mestoille paljon vanhoja tuttuja. Lisäksi meillä oli surffiohjaajakoulutus, mikä toi entisestään hyväntuulista porukkaa Yyteriin. Nyt Rucca viettää muutaman päivän kotonaan ennenkuin menee Lahteen kesätöihin, ja elokuuksi tänne Yyteriin. Epe taas on Yyterissä kesä- heinäkuun hommissa, ja loppukesä varmaan menee treenatessa ja rahoja tuhlaillessa. Vitsi vitsi, ei mulla mitään rahaa ole.   

Valmis- sienikeittokin muuttuu ihmisravinnoksi, kun paistaa suppilovahveroita ja pekonia sinne sekaan. Nam!

]]> 2012-05-28T14:19:01+03:00 2019-11-17T09:05:57+02:00 https://ruccajaepe.vuodatus.net/lue/2012/05/olemme-palanneet surfepe_rucca https://ruccajaepe.vuodatus.net/ <![CDATA[Tulisipa talvi]]> Kesä se vaan jatkuu. Merellä ihmiset surffaavat vielä täyttä päätä eikä pakkasesta ole tietoakaan. Itse en ole päässyt Lahdesta pois parempien tuulten vietäväksi, sekös ketuttaa, mutta toisaalta olen ollut sitkeässä flunssassa, joka tuskin talttuu uimareissuilla. Aikaa olen kuluttanut vahtimalla ystävien koiria, lukemalla muotilehtiä ja -blogeja ja nukkumalla. Syksyn pimeys ja ikävä tauko urheilusta masensivat, tuli hirveä tarve katsella kauniita kuvia ja paeta arjesta - muoti on ratkaisu... 

Valmentaja El Turin flätissä vuosi sitten. Egypti on hyvä matkavaihtoehto myös tänä syksynä - varma auringonpaiste ja tasainen tuuli, täydelliset freestyle- treeniolosuhteet 

Sairastellessa voisin kuluttaa aikaani myös suunnitellen talven treenireissua ja surffailla nettiaalloilla työpaikkojen perässä. Haaveena on muutaman viikon matka surffimestoille, ja siellä tekisin mielelläni töitä, saadakseni työkokemusta ulkomailla. Täytyy vain googlettaa ahkerasti ja kirjoitella niitä työhakemuksia. Miun on kuitenkin pakko päästä pois, jonnekin missä paistaa aurinko ja ihmiset ovat hyvällä tuulella. En vaan jaksa herätä pimeään aamuun ja napsia D-vitamiinia tsempaten itseäni kestämään taas yhden kylmän ja pimeän marraskuun. 

Astetta värikkäämpi kamavuokraamo, ja mikäpä piristäisi paremmin kuin kirkkaat värit

Kun järvet jäätyvät ja saadaan lunta, elämä muuttuu taas mukavaksi. Pääsen harjoittelemaan leijalautailua ja ajelemaan kitewingillä, jota valmentaja Jaakonsaari aina ylistää. Toiseksi rakkain harrastukseni hiihto tulee taas harjoitusohjelmaan (tänä talvena osallistun Finlandiaan, perkele) ja aloittamani lumilautailuhommat saavat jatkoa. Mikä parasta, hanki valaisee, eikä tarvitse enää masentua pimeydestä.

 

Näin maanantaina on hyvä palata arkeen oikein kunnolla, lomakin päättyi ja flunssasta on enää nuha jäljellä. Aamulla kävin tekemässä Kaisan kanssa "keppijumpan" eli jalkalihaskuntoa, mukavaa kyykytystä. Viime viikon "luulin parantuneeni flunssasta"- juoksulenkistä jäi todella hyvä maku; olenpa hyvässä iskussa. Näin ehkä aerobiselta kunnoltani, mutta lihasvoimaa täytyy hankkia valtavasti lisää, sen todisti aamun kyykytys. Onneksi tänään on luvassa vielä punttisalitreeniä yläkropalle. Urheilu lienee ainoa elämäni osa-alue, jonka ongelmiin puutun saman tien... Nyt alkavalla talvikaudella tavoitteeni on vahvistaa lihaksia, parantaa kehonhallintaa ja kehittää ketteryyttä ja nopeutta, sekä tietysti parantaa kestävyyskuntoa - kaikki palvelee ensi kauden surffeja. 

Rucca ja Epe on joogan ystäviä, etenkin kesällä ja auringon lämmössä

Tulinpas paremmalle tuulelle katseltuani viime marraskuun Egypti- kuvia. El Turin surffireissu oli aivan mahtava, ja meidän huippu matkaporukka on pitänyt yhteyttä edelleen. Joskus joutessani kirjottelen matkapäiväkirjaotteita tänne, nyt painun punttisalin hämäriin levypainojen äärelle. 

]]> 2011-10-31T13:14:01+02:00 2019-11-17T09:05:59+02:00 https://ruccajaepe.vuodatus.net/lue/2011/10/tulisipa-talvi surfepe_rucca https://ruccajaepe.vuodatus.net/ <![CDATA[Long time no ocean]]> Aloha ystävät, pitkästä aikaa. Kirjoittamattomuus on täyttänyt muistikirjani blogi- ideoista, ja kuviakin olen nappaillut tyylikkäimmältä ystävältäni lainaksi saamallani järkkärillä. Nyt syyslomaillessani Lappeenrannassa iskän luona miulla on taas aikaa kertailla kuluneen kuukauden tapahtumia.

Viikonloppuna 23.- 25.9. tein paluun Yyteriin Teemun ja valmentaja Jaakonsaaren kanssa. Siellä vastassa oli suurin aallokko, missä olen koskaan yrittänyt surffata. Eihän siitä mitään tullut. Vaatii aikamoista harjoittelua tuo aaltopurjelautailu, mukavaa hommaa se silti on. Seuraavan päivän jälkimainingeissa ja kevyemmässä tuulessa oli hauska ajaa ylä- ja alamäissä isommalla purjeella ja jiippailla aalloissa valmentajan demonstraatioiden inspiroimana.

Kun Yyterissä tarkeni vielä kesävaatteissa

Heti seuraava viikonloppu 1.-2.10. tarjosi Pollarikeliä, ja suuntasimme Tirkkosen ja Teemun kanssa jälleen Yyteriin. "Pollarikeli" on Suomi-surffarien keskuuteen vakiintunut termi, joka tarkoittaa Yyterin Poliisiasemanlahdelle osuvaa tuulta (etelä-länsi). Avomereltä kapeaan lahteen puhaltava tuuli kasaa Suomen olosuhteisiin nähden uniikit aallot, jotka houkuttelevat mestoille surffareita kaikkialta Suomesta. Vastaava termi on Tullarikeli, eli Hangon Tulliniemeen itätuulella osuva aaltokeli.

West coast wave riders

Suuren osan vapaa-ajastani olen kuluttanut Lahden Mukkulassa isojen purjeiden kanssa. Valmentajan kanssa on ajettu oikein onnistuneita poijujenkierto- sessioita, ja olen oppinut ajamaan isolla purjeella kovassa tuulessa. Joka kerta kun hyppään laudalle, haluaisin mennä kovempaa kuin edellisellä kerralla. Jopa valmentaja sanoi yhtenä päivänä, että "vauhti alko olla jo aika kiitettävää". Jiipitkin sujuvat koko ajan paremmin, kun olen huomannut omat virheeni ja keskittynyt niiden korjaamiseen. Kehittymiseni on totta, ja tähän on kiva päättää Suomi- surffikauteni. Viimeksi kävin vesillä 21.10. kasineliöisen purjeen kanssa melko kevyessä (6-9 m/s) mutta sitäkin kylmemmässä länsituulessa.

 

Tuulisten päivien vähyys on innostanut entistä parempaan peruskuntoharjoitteluun. Olen juossut aika paljon vanhoihin tapoihini tottuneena, paitsi tasavauhtisia jolkotuksia myös kivoja vetoharjoituksia ja monenlaisia mäki- ja loikkatreenejä. Lihaskuntotreenit on todella tärkeitä, ja niitä teen lähes päivittäin erilaisten kuntopiirien muodossa. Kevyet reenit hoidan mieluiten sauvakävellen tai vesijuosten - mummolajit kunniaan! Sain onnekseni aamutreeniseuraa urheilulukiossa hännystelevästä pikku Kaisasta, joka tähtää Suomen huipulle ringetessä. Siinä vasta määrätietoinen treenaaja. Ja urpo.

 

Tällä viikolla olen syyslomalla koulusta (sic!) ja näköjään myös urheilusta saatuani vittumaisen flunssan, johon liittyy mysteerimahakipu. Olenko tuhon oma? Ainakin opin surffaamaan joten kuten lyhyen elämäni aikana. Todellakin, käyn koulussa opiskelemassa fysiikkaa ja kemiaa, ja lisäksi luen biologiaa, ja erinäisiä kevyitä itsehoito- oppaita, kuten Ihmisen fysiologia ja anatomia sekä Galenos. Pyrin siis lääketieteelliseen ensi keväänä.

Lomatunnelmissani painun kohta saunomaan ja nappailen lisää särkylääkettä. Olisin mieluummin terve ja koulussa, perkele. 

Pellet ja retrokamat, überii!

Ps. Surffipiireissä hengaa mitä taitavimpia valokuvaajia. Laatusurfkuvaa hovikuvaajaltamme: https://picasaweb.google.com/111443585154691676845

]]> 2011-10-24T20:09:01+03:00 2019-11-17T09:06:01+02:00 https://ruccajaepe.vuodatus.net/lue/2011/10/long-time-no-ocean surfepe_rucca https://ruccajaepe.vuodatus.net/ <![CDATA[12.-20.9. - Back in my hoods and away]]> Neljä tuntia Maksalla ajelua teki tehtävänsä - kuume iski jo kotimatkalla, ja koko maanantaipäivä meni lonkkaa vedellessä ja elokuvien parissa. Usein miulle käy niin, että sairastun rankan treenijakson jälkeen heti kun pidän pari vapaapäivää harjoittelusta, näin tälläkin kertaa. Välitön ja absoluuttinen lepäily paransivat surffarin nopsaan, mikä oli tietenkin mukavaa, sillä tuulta oli tiedossa. 

 

Tiistaina tuuli riitti hikisesti 6,5 - ja 8 - neliöisille purjeille, joilla ajelin niin Mukkulassa kuin Vääksyssä. Opin - kantapään kautta - mikä yhteys on aallokon suunnalla, evän pituudella ja purjeen koolla. Aamupäivän idea ajaa 8- neliöisellä ja jollain 30- senttisellä evällä ei ollut hyvä. Iltapäivän idea ajaa wave- evällä ja 6,5- neliöisellä purjeella sivusuunnasta tulevassa aallokossa ei ollut hyvä. Päivän kokemusten pohjalta muodostunut idea valmentaja Jaakonsaaren neuvojen jatkossa vakavasti ottamisesta oli erittäin hyvä.

 

Keskiviikko oli pyhitetty Vääksylle kaikkien surffareiden toimesta. Tuuli oli järvelle ominaisen puuskaista, ja välillä satoi niin saatanasti.. Tavalliseen tapaan miulla oli kamaongelmia liian pienien purjeiden ansiosta.. Taistelin vesistarttia 4,7- neliöisen kanssa iäisyyden. Kiltti Mikko lainasi siistiä, vuosien takaista 5,2 - neliöistä wavepurjettaan. Sillä pääsin ajelemaan hiukan sujuvammin, vaikka Tirkkosen Pekka (hauska mies) yritti välillä häiriköidä päivänvarjonsa eli leijansa kanssa. Päivän saldona oli yksi hyvä jiippi ja yksi hyvä hyppy. Sessiot oli oikein hauskat, kun paikalla oli paljon purjeita ja leijoja, ja jopa hieman aaltoja. Nurmikolla kasvavat sienet jättivät jälkensä puhtoisen valkoiseen puomiini. 

 

Torstai oli viikon surffipäivistä ylivoimaisesti paras, ei niinkään kelin puolesta, mutta edistykseni oli huomattavaa. Ajelin koko päivän kasin Tushingham- purjeella ja sillä vitun pitkällä evällä tällä kertaa. Oli oikein fiksua ajella pari siivua ja mennä sitten rantaan jutustelemaan valmentaja Jaakonsaaren kanssa, että miltä tuntui ja mitä pitäisi tehdä eri tavalla. Sitten takasin veteen, ja samat juttutuokiot uudelleen. Ajoasentoa sain kehitettyä aika paljon - valmentaja Jaakonsaaren mukaan "ihan hyvä". Hiusten kastelu plaanatessa on old school freestylea, sitä oli kokeiltava! Päivän kymmenen jiippiä jäivät tosin tekemättä, lupasin tehdä ensi kerralla tuplamäärän. Illalla olin niin puhki, että en jaksanut edes pidellä haarukkaa kädessä kunnolla. Oiva ilta sössön syömiseen ja Pulp Fictionin katsomiseen. Rentoa.

Perjantaista alkaen päätin pitää hiukan (noin viikon) luovaa treenitaukoa, inspiroitua surffittomuuden tuskasta ja panostaa mentaaliharjoitteluun sekä peruskuntoon. Painuin siis veljeni luo Helsinkiin lorvimaan, juoksemaan ja lorvimaan lisää. Kummasti tähän reissuun sisältyi myös sunnuntaivierailu Petrax- studiolla Hollolassa sekä tiistaina rohjustaminen vuosimallin -77 Minillä Lappeenrantaan. Lappeenrannan grillillä on luvassa juoksua, vesijuoksua, lihaskuntoreeniä, mökkihengailua, saunomista, musiikkia, asketismia, kurjuutta, mysteerejä, salamyhkäilyä... - wöyhötystä. Stay tuned.

Poika saunoo

]]> 2011-09-20T11:59:01+03:00 2019-11-17T09:06:04+02:00 https://ruccajaepe.vuodatus.net/lue/2011/09/12-20-9-back-in-my-hoods-and-away surfepe_rucca https://ruccajaepe.vuodatus.net/ <![CDATA[Yyteri goes Lahti- viikonloppu 9.-11.9.]]> Näitä ilouutisia olin hiekkaa mättäessäni kaivannut: viimeiset päiväni Yyterissä tulisin viettämään lahtelaisystävieni kanssa! Huoltojoukkojen edustaja, kuski ja hyvä ihminen Teemu tuli jo iltapäiväkahvien aikaan paikalle. Maailman hauskin Tirkkosen Pekka saatteli leijaoppilaansa ikuisen auringon maahan myöhään perjantai- iltana, ja mikä parasta, mukaan saatiin Ruccan nuorempi versio, meidän oma pikku Juniori! Kuinka mukavaa! Olin niiiin iloinen tavatessani vanhat naamat, että en malttanut lähteä lenkille, ja se on aika paljon se.

 

Tuulet mie olin ajanut aika lahjakkaasti pois, perjantain kulutin siivoamiseen ja paikkojen järjestelyyn. Kävelin kauppaan pullokassien kanssa ja rikastuin. Siispä hyppäsin taksiin joka vei miut takaisin surffikeskukselle. Taksikuski Mikko haki taidelautansa, sen retrolaudan, parempaan säilöön. Viimeisetkin tuulenvireet katosivat kun kannoimme laudat rantaan Teemun kanssa. Siispä ryhdyimme tekemään keliä. Kahvi ja kalja ovat todella hassu yhdistelmä. Mutta varokaa ja välttäkää viimeiseen asti Jägermeisterin ja kahvin sekoittamista!! Älkää ikinä tehkö niin. Se ei toimi. Vietimme oikein kivat harjoitusbileet perjantai- illan kauneudessa saunoen, jutustellen saksaksi ja vääntäen kättä Tirkkosen Pekan, joka on muuten hauska mies, kanssa. Tirrin maanmainiot leijaoppilaat kohtasivat välittömästi karun surffitodellisuuden, vaikka eivät olleet vielä vettä nähneetkään.

Kesällä kolataan hiekkaa, talvella lunta 

Lauantain keli oli kevyt, jopa leijoille, joilla tunnetusti pääsee ajamaan plaanissa kevyessä kelissä. Mukavassa seurassa ei tylsyys iskenyt, etenkään kun suuntasimme kauppaan ja "torille". Parkkipaikalta sai ostettua puolukoita ja risuja! Uniikkia! Leijakoululaiset saivat pitkän opetussession, ja meidän purjelautailijoiden - miun, Juniorin ja Teemun (sic!) - oli mentävä lajin kunnian vuoksi vähän pelleilemään vesille. No eihän siitä mitään tullut. Teemukin tarttui leijaan. Mie kiipesin puuhun. Sitten pidettiinkin bileet, joita varten oli perjantaina kovasti harjoiteltu. Mukavuutta!

Veneen yllä on Varsinais- Suomen hoodien paras kiipeilypuu

 

Sunnuntain suurin haaste oli saada kuski - laiskuri - Teemu autoon ja auton keula kohti Lahtea. Olin surullinen, kun piti jättää jo kodiksi muuttunut Yyteri; toisaalta olin iloinen päästessäni taas Lahteen, perheen ja ystävien luo. Tuttu Mukkulan surffiranta ja vanhat naamat odottivat surffikeskuksen tätiä. Tulevan viikon haasteita olisivatkin sitten tuulisten päivien lisäksi kämpän siivous ja kodiksi muuttaminen sekä töiden hankkiminen. Eli oravanpyörään paluu. Kuinkas mokoma onnistuu surffielämään tottuneelta? 

]]> 2011-09-19T20:43:01+03:00 2019-11-17T09:06:06+02:00 https://ruccajaepe.vuodatus.net/lue/2011/09/yyteri-goes-lahti-viikonloppu-9-11-9 surfepe_rucca https://ruccajaepe.vuodatus.net/ <![CDATA[Surffaa tai kuole - 7.- 8.9.]]> Julkaistaan nyt kirjoittajien "kiireisyydestä" johtuen näin jälkikäteen tekstipaskaa. Olen saanut valituksia eräiltä tahoilta, että olen laiska kirjoittaja. no SORI! Kyllä näitä juttuja riittää kirjotettavaksi...

7.-8.9.

Huh, viime päivinä on tekemistä riittänyt! Kolmen kovan kelipäivän ansiosta kaikki energia on mennyt surffaamiseen. Koko surffikeskus oli aivan sotkuinen, paikat täynnä hiekkaa ja tavarat ympäriinsä vailla mitään järjestystä. Miun kämpästä, joka on surffikeskuksen yhteydessä, puhumattakaan - tiskivuorten mittakaavassa omani oli vähintään Mont Blancin veroinen, eikä sohvaa näkynyt vaatekasan alta. Torstai olikin pyhitetty siivoukselle, miehän poistun täältä sunnuntaina, eli paikat pitää saada talvehtimiskuntoon.

 

Tiistain huippukelin jälkeen en arvannut odottaa mitään keskiviikon kaltaista. Heräsin aamulla siihen, kun Porin hurjanakin tunnettu mysteerimies kolkutteli ovellani. "Nyt täytyy lähteä vesille, kelit on jo päällä!", hän ilmoitti. No ohan se varma, aamupalaa leipäluukkuun märkäpuku päälle ja kohti myrskyävää merta siis! Tuulimittari näytti aamulla jotain 8-10 m/s ja sain osakseni hienoista naureskelua rikaillessani neljäseiskaa. Iltapäivällä sille ei nauranut enää kukaan, ja miekin vaihdoin pian 4,2- neliöiseen. Tuuli siis nousi päivän mittaa, ja mittariin osuneet lukemat olivat parhaillaan 17,5 m/s. Ulompana tuuli kuitenkin kovempaa, sillä suunta oli kaakosta eli maalta. Aallot soveltuivat hyppyjen treenaamiseen loistavasti, sillä rannasta ulos ajettaessa aallot tulivat suoraan vastaan, ja hyppyriä oli koko ajan tarjolla. Mikäs siinä, vauhdit vaan täysille, hyppy, uudestaan plaaniin, hyppy... oikein mukavaa! Pystyin tekemään vesistartteja suoraan jalkalenkkeihin, ja saman tien plaaniin - ihan vaan vittuillakseni.

 

Vesi ja sää yleensäkin keskiviikkona olivat oikein syksyisen kylmiä. Välillä tuntui, että hiuksista roikkuisi jääpuikkoja, ja sadepisarat iskivät lättyyn jääpalojen lailla. Oli perin hassua huomata, miten pitkän plaanisiivun lopuksi sormet olivat krampanneet puomista kiinnipitämis- asentoon... Syksyn Suomi- surffit ovat parhautta! Kiitos kovalle tuulelle ja taitojeni olemattomuudelle, kaaduin melkein jokaisen jiipin, mikä tiesi muutamia vesistartteja noin kuusi tuntia kestäneiden sessioiden aikana. Tuli samalla kehiteltyä lyömätön rahanteko- idea Epen vesistarttikoulusta; mainoslauseena vesistarttaa tai kuole! Perusideana on, että viedään oppilaat kilometrin päähän kaikista rannoista vähintään 12 m/s tuuleen, helvetin kylmään säähän ja veteen. Mainingin on oltava vähintään 1,5 metriä korkeaa. Välineiksi enintään 100- litrainen lauta, ja rikissä ei tietenkään saa olla nostonarua. Onko siulla sitten muita vaihtoehtoja kuin vesistartata tai kuolla? Bonuksena saatte realistisen kuvan keskiviikon olosuhteista.

 

Juoksin aiemmin pitkää matkaa, ja treenien aikana tuli kelailtua kaikenlaisia asioita. Mutta juoksun zeniläinen rauhallisuus on aivan erilaista kuin jutut, joita surffauksen aikana mietin. Adrenaliinihuuruissa oon aika äkkipikainen, ja kaikki tunteet on pinnassa. Jos joku tulee häiritsemään, niin se saa aika nopsaan kuulla kunniansa. Toisaalta naurattaa melkein koko ajan.. Usein mietin vaan että vittu mie oon kovis. Jos joku vetää miuta paremmin, niin se vituttaa. Mulla on jatkuva tarve olla paras, ja siksi treenaankin paljon. Jonain päivänä voitan teidät kaikki, hahaa!

 

Sainpa päivällä mysteerikkään puhelun itseltään valmentaja Jaakonsaarelta! Hän oli tarkkaillut toimintaani surffikeskuksen web- kamerasta (Surf-BB), ja käski vetämään purjetta alhaalta tiukemmalle. Vaihdoimme näkemyksiä hypyistä ja jiipeistä. En maininnut että JP oli ottanut lisää damagea. Tein pientä pintaremonttia jeesus-teipin avulla. Luulen saavanı turpaan muutamalta taholta, kun palautan laina- JP:ni seuralle. Toisaalta ehkä seuran vanhat ketut häikäistyvät ottamistani edistysaskelista, eivätkä välitä laudan kolhuista paskaakaan. Sitten korjaamme laudan yhdessä ja olemme onnellisia.

Tavallinen näkymä keittiön lattialle

Torstaiaamu alkoi samaan tapaan kuin keskiviikko. Tällä kertaa Vantaan hurja kolkutteli ovella aamutuimaan. "Nyt ylös, lähdetään freestailaamaan!", kuului käsky. A'vot sie kato, niin mentiin! Mistä ihmeestä miulle tulee näitä 45- 55- vuotiaita surffimies- kavereita? Voin kertoa että hauskempaa seuraa saa etsiä! Olisinpa keski- ikäinen mies! 

]]> 2011-09-17T16:50:01+03:00 2019-11-17T09:06:09+02:00 https://ruccajaepe.vuodatus.net/lue/2011/09/surffaa-tai-kuole-7-8-9 surfepe_rucca https://ruccajaepe.vuodatus.net/ <![CDATA[Vaikeuksien kautta voittoon]]> Toisinaan aamut on vaikeita. Niin myös tänään. Lihaksia särki, ruho täynnä vekkejä ja mustelmia, flunssa vaivasi... Eipä mitää, kyllästin elimistöni ibuprofeenilla, kiskoin märkäpuvun päälle ja painuin vesille. Keli oli jo aamulla loistava, 9-13 m/s, tosin sateli ja oli pilvistä. Vaikka aamusta tuuli kaakosta eli maalta, puuskat ei haitannu. Melko flättii, pääsi ajamaan kovaa. Hyppyjä tuli paiskottua, ja itseäni siinä samalla muutaman kerran veteen. Kuume vei voimat, enkä jaksanut kauaa vesistarttailla kylmenevässä meressä. Ilokseni huomasin trapetsinarujen rispaantuneen hajalle, ja jointin liikkuvan jatkuvasta kiristelystä huolimatta. Oli aivan saatanan kylmä ja huono olo. Luovuttaja-fiilis oli kun vaihdoin lämpimät vaatteet päälle ja kokkailin ruokaa. Vittu enhän mie ikinä kesken päivän tuu pois vesiltä, ja kello oli jotain 12. Nappasin lisää lääkkeitä, pistin tuplasti ryysyjä niskaan ja menin nukkumaan.      
Ruokaa naamariin ja keli se vaan paranee
 
Yli kolmen tunnin unoset kannattivat: olo parani huomattavasti, tuuli kääntyi länsi-lounaaseen, ja sitten pääsikin ajamaan kivasti rantaviivaa pitkin! Mikä mukavinta, aurinko paistoi lähes pilvettömältä taivaalta. Keli oli uskomaton - Yyterinlahden toiselle laidalle tuli kivoja aaltoja, ja toinen laita oli aivan tasainen. Sai siis reenata aalloissa ajamista sekä freestylea, kaiken lisäksi paikassa jossa jalat yletti koko ajan pohjaan. Mie keskityin hyppimään ja jiippailemaan. Kamat oli päivän keliin oikein hyvät, 101- litranen JP sekä 4,7 m2 Gaastra. Alkaa toi 101 litraa tuntua jo turhan isolta, haluun pienemmän laudan! Purjeita saisi olla kymmenen lisää... Aamuisten välineongelmien päälle nostonarukin napsahti poikki. No vittu, eihän Kiri Thoddkaan mitään nostonaruja tarvitse, tiellä vaan mokoma lisäpaino, ajattelin, ja viskasin narun jorpakkoon. Iltapäiväsessiot olivat näin yhteen sanaan tiivistettynä täydelliset.
 
Hemmetti kun ei ole ketään hovikuvaajaa. Nää kelit on niin upeita, sais hienoa video- ja valokuvamateriaalia. Täytynee lisätä kuvaaja (mieluiten joku wow- mies) meidän tuleviin huoltojoukkoihin. Tai siis toivelistaan huoltojoukkoja koskien, tämä lista sitten ojennetaan LWC:lle, että tietävät mitä kaikkea seuran toimesta sponsoroitua myö kaivataan. Tähän mennessä listalla ovat ainakin kuvaaja, kamojen huoltaja (hoitaa kamat kuntoon, valitsee sopivimmat etc), Teemu (monenlaisia tehtäviä kts. edelliset postaukset), Kultapeppu punttisalivalmentajaks, banaanikärpästen hätistelijä, muutama muusikko viihdyttämään, hieroja, fysioterapeutti ja kokki. Ei kai kukaan kuvittele, että vakavissaan treenaaminen onnistuu ilman näitä välttämättömyyksiä?  
 
Päivän kysymys: Minkä takia leijamiehet on niin usein wow- miehiä?            
 
Iltakävelylle painuin metsään ja pienen järven rannalle. Hämärtyvä metsä on mukava paikka. Oli hienoo katella lepakoiden lentelyä järven pinnan yläpuolella. Oon nähnyt täällä kaiken maailman elukoita merikotkista vesiliskoihin! Cool. 

Jos maailma on näin kaunis, on pakko laittaa silmät kii:  http://www.youtube.com/watch?v=d0HBmtaTh4w

]]> 2011-09-06T00:24:01+03:00 2019-11-17T09:06:11+02:00 https://ruccajaepe.vuodatus.net/lue/2011/09/vaikeuksien-kautta-voittoon surfepe_rucca https://ruccajaepe.vuodatus.net/ <![CDATA[Meitsi on matafaka]]> Olipa kivaa kun pitkästä aikaa jo aamiaisella miulla oli seuraa! Johtuiko se sitten myöhäisestä heräämisajankohdasta vai nousevasta tuulesta, jäänee mysteeriksi. Mysteeri on kiva sana, muuten. Keskustelimme erään surffarin kanssa rahasta, vapaudesta ja onnellisuudesta - isoista jutuista siis. Noh, suurin osa surffiystävistäni on melko tavallisia ihmisiä, töissä, perheellisiä ja niin edelleen. Huomattavaa on se, että he ovat tosi onnellisia ja tyytyväisiä. Ja syy tähän on, että surffarit ovat tehneet juuri sitä, mistä he eniten tykkäävät, eli lähteneet surffaamaan, usein "tärkeämpien" asioiden sijaan. Oon kuullut niin monesti, miten joku on ottanut omaa lomaa, kun on ollut hyviä tuulia, tai skipannut perhejuhlat Pollarikelien takia, tai käyttänyt remonttirahat uusiin surffikamoihin... Oravanpyörässä kärvistelevät työn ja rahan orjat paasaavat omasta ajasta ja hitaasta elämäntyylistä, downshiftailu lienee päivän sana. Mutta todellisuudessa harva irtaantuu arjesta ja unohtaa rahan aiheuttaman stressin. Mie teen niin joka kerta kun hyppään laudalle ja lähen tuulen vietäväksi. Ja väitän, että niin muutkin surffarit. Ihminen vaan tarvii jonkun oman jutun, mitä tekee vain itseään varten. Ja ympärilleen samanhenkisiä tyyppejä. Miulle surffaus on just sitä. 

Muutama surffihullu kamoja ulkoiluttamassa

Päivähän oli mitä loistavin, tuulta 7-10 m/s etelä- lounaasta, eli ei aaltoa. Ajoin yhteensä viitisen tuntia mysteerisellä 6,8- neliöisel camberipurjeella, joka on niin nopee että sillä vedellessä tuntee ittensä ihan purjelautailijaksi! Päivän teemana oli Tirkkosta miellyttääkseni ajoasento, ja muita vanhoja kettuja miellyttääkseni tietenkin ne jiipit. Siispä lasetin menee pitkiä siivuja takaliikki laudan kannes, haeskelin kovinta mahdollista vauhtia. Ja sehän löytyi - tää oli ehdottomasti parhaiten onnistuneita surffisessioitani. Vittu ku ei oo videoita tahi kuvia. Kukaan ei usko kuitenkaa että jiippailin plaanissa. 

 

Päivän huumoripläjäys oli Mikon retrosurffikamat. Kolmiopurje ja vittu varmaa neljämetrinen Fantasy- lauta. Respectit niille jotka on opetelleet surffaamaan tuollaisilla kamoilla!! Lisäilen kuvia jahka saan taas lainattua jonkun (toivottavasti jonkun wow-miehen) johtoo... Se lauta oli hassu- pitkä ja tosi kapee, ja iha helvetin liukas. Purje taas.. kangasta, ei lattoja. Puomi vaa heilu todella uhkaavasti. Äärimmäisen viihdyttävää yrittää ajaa näillä! Mikko ja Janne lupasivat surffata Ruotsiin. Mahtuvat molemmat hyvin tuolle laudalle, välillä voi nukkua tai istuskella vaikka aurinkotuolissa, laudalla on lääniä vaikka minkälaisille aktiviteeteille! Mikko, Janne ja Mari kävi surffikurssin muutama viikko sitten, ja tälle tielle nuo näyttää jääneen, loistojuttu!! Sanonta kuuluu, että ekan plaanin jälkeen ei ole paluuta. Empiirisesti mie oon todennut että näinhän se on. 

 

Pääsisinköhän huomenna normaalisti ylös sängystä? Tänään piti ottaa ekana särkylääke, kun jalka oli niin kipeä ja olo flunssainen. Kummasti vaivat katosivat sitä mukaa kun rikailin purjetta ja painuin merelle... Tässä on muute miun esikuva: http://video.mpora.com/watch/vAtVNn9kx/

Ai niin, mikä kumman matafaka? http://www.youtube.com/watch?v=Ft4iMZTDij8

Viimeisetki paskat raastettu pois puntista, adrenaliinihuuruissa jaksaa hymyillä!

]]> 2011-09-05T22:40:01+03:00 2019-11-17T09:06:13+02:00 https://ruccajaepe.vuodatus.net/lue/2011/09/meitsi-on-matafaka surfepe_rucca https://ruccajaepe.vuodatus.net/ <![CDATA[Darra]]> Rakkaat lukijat. Miulla on darra. Eilen vietimme sveitsiläisen leijasurffarin (sic) läksiäisiä, hän jätti Suomen maan kolmen kuukauden luvattoman oleskelun jälkeen ja häipyi takaisin Alpeille. Ja täytyihän mokoman laskuvarjon lennättäjän kokea perinteinen suomalainen kesälauantai. Siksi saunoimme tuntikausia, uimme, pahoinpitelimme itsemme vastan avulla ja ryyppäsimme. Tunnelma oli loistava. Yksi siisteimmistä jutuista ikinä oli uiminen pilkkopimeässä, uskomattoman kirkas tähtitaivas kattona. Urheilijoita kun olemme, oli pakko kisailla kaikessa mahdollisessa. Noloin tappio oli löylykisan häviäminen! Mutta voitin sentään juomakisan ja juoksukisan, ne tärkeimmät. Mysteeri sunnuntai- iltaan: millainen mahtaa olla unhooked handlepass- löyly...? 

Jihuu, sainpas lisättyä uutta kuvamateriaalia. Häpäisy on totta!

Kurjahkot iltasurffiolosuhteet

Treenien osalta asiat on niin ku ennenkin: kevyttä keliä, isoa lautaa, pikku purjeita, freestylea, Tricktionaryn pläräämistä.. Vaan huomisesta alkaen tilanne muuttuu: tuuli nousee! Pääsen vihdoin toteuttamaan harjoittelemiani juttuja. Siirsin jo JP:n jalkalenkit freestyle- asemiin, eli yksi takalenkki ja etulenkit keskemmälle. Helpottuu jiippailun harjoittelu plaanissa ja hyppiminen. Ainakin teoriassa. Miulla on edessä muutama hyvä kelipäivä, jolloin raastetaan viimeisetkin paskat ulos puntista. Sitten koittaakin Lahteen paluu, jos ennusteet ei lupaile ohittamattomia huippukelejä. Valmentaja Jaakonsaaren kannustus: "Hyvä Epe. Koita jaksaa loppuun asti.." 

Jos on tylsää - lue Jos on tylsää- lista eikä siulla enää ole tylsää

Huoltojoukkojemme edustaja, monitoimimies (kuski, ATK- tuki, auttava puhelin..), leijasurffari, entinen raajarikko, idoli ja kanssaihminen Teemu rohjustanee Maksansa kanssa Yyteriin lähifutuurissa. Silloin otetaan miehestä mittaa rehdin leija vastaan purje- moniottelun muodossa. Katsotaan kumpi hyppää kumman yli, ajaa toisen ohi ja dokaa toisen pöydän alle. Eiku hetkinen... 

Elikot tutustumassa maailmankaikkeuden hienoimpaan urheilulajiin

Ja sunnuntaimusiikkia suoraan Lappeenrannasta (hitto mie ikävöin sitä kaupunkia) http://www.youtube.com/watch?v=w5J0cZqH78Y

]]> 2011-09-04T20:44:01+03:00 2019-11-17T09:06:16+02:00 https://ruccajaepe.vuodatus.net/lue/2011/09/darra surfepe_rucca https://ruccajaepe.vuodatus.net/